Urheilutantereella on nyt ollut viime ajat vähän hiljaisempaa kun on pitänyt keskittää ajatuksia ja voimavaroja toisaalle. Juuson päivähoitopäätös on tuottanut paljon harmitusta ja pahaa mieltä eikä asiasta vääntäminen ja eri tahoille soittaminen näytä edelleenkään tuottavan tulosta. En asiaa tässä nyt sen enempää kaikille avaa, toteampa vain että Espoon kaupungin päivähoitopuolella kyllä asenteissa olisi vähän päivittämisen tarvetta. Lisäksi olen tämän viikon ajan operoinut pihamme parissa, tavoitteena saada vihdoin pihastamme viihtyisä ja kaunis paikka. Monta leppää, pensasta ja rikkaruohoa on maasta revitty, uutta istutettu ja kalusteitakin maalattu ja viikonloppuna varmaan saadaan kaikki kuntoon.
Ihme tapahtui ja saimme sittenkin maalipalloon treenivuoroja kesäkuullekin. Nyt vuoroja on oikeastaan enemmän kuin riittävästi ja on vielä vähän epäselvää, missä ja milloin sitä nyt treenataankaan kun paikkoja on pari tarjolla. Eilen treenattiin ekaa kertaa Solvallan urheiluopistolla ja sali oli kyllä kaikinpuolin mielenkiintoinen. Ensinnäkään kyseisessä paikassa on selvästi haluttu säästää opasteiden teossa ja pystytyksessä joten kesti muutaman tovin että löysimme oikean rakennuksen (vaikka etsijöinä oli kourallinen näkövammaisia ja pari taksinkuljettajaa). Salin akustiikka hämäsi mua todella paljon ja pelaaminen tuntui kait siksikin joten todella kummalliselta. Maalipallossa lattian materiaalilla ja tilan akustiikalla on suurikin merkitys, ainakin itsellä uusi pelihalli vaatii varsin paljon totuttelua ennekuin siihen saa kunnnon tuntuman. Korvan on opittava kuulemaan juuri sen hallin tai salin ympäristön jotta pelaaminen on luontevaa ja lattiamateriaali vaikuttaa heittojen luonteeseen ja torjuntaan paljon. Liukkaalla lattialla torjunnoissa liukuu paljon pitemmälle vähemmällä vaivalla mutta jos on tottunut pelaamaan nihkeällä lattialla, voi helposti liukua pallon ohi sitä torjuessaan eli menee liian suurella voimalla palloa torjumaan ja on siksi väärässä kohtaa kun pallo tulee kohdalle.
Pelitaukoa oli ehtinyt kertyä muutama viikko eikä pelaaminen taaskaan oikein kulkenut tauon jäljiltä. Salin lisäksi ongelmia aiheutti jalkapöydän ruhjevamma. Joskus nimittäin ajatus ja teot ei aivan kohtaa ja tulee tehtyä kummallisia asioita. Salilla olin laittamassa jalkaprässiin painoja ja juuri kun olin ajatellut, että tuossa on nuo 50kg painot joita en jaksa nostaa telineestä pois, olin napannut painon käsiini ja se tippui osin jalkapöytäni päälle. Onneksi selvisin pelkällä säikähdyksellä. Painomötikkä vain hipaisi jalkaani ja jalasta on varsin vähän ollut haittaa.
Mahtavaa oli kun personal trainer teki mulle lämmittelyohjelman salitreeneihin. Tähän asti olen stressannut paljon siitä, lämmittelenkö liikaa vai liian vähän ja etenkin jos on ollut kiire, lämmittely on aiheuttanut päänvaivaa. Nyt, kun on yksi selkeä ohjelma joka pitää aina tehdä ennen treeniä, voi ajatukset (ja toisaalta voimatkin) keskittää itse treenaamiseen. On huojentavaa kun voi olla varma siitä, ettei vääränlainen lämmittely ainakaan lisää loukkaantumisriskiä.
Tämä viikko on virallisesti mulla jooga-teemaviikko. Keskiviikkona olin erään joogakoulun luennolla hyvästä unesta ja osallistuin samalla rentouttavaan yin-joogaan. Luennolla opin monta uutta ja hyödyllistä asiaa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat uneen. Asiat olivat tavallaan ihan yksinkertaisia ja itsestäänselviäkin, mutta no niiden kertaaminen, terävöittäminen ja syventäminen olivat tarpeellisia. Joogatunnista uskoisin olevan ehkä eniten hyötyä kilpailujännittämisen kannalta. Yin-jooga on rentoutumista ja rauhoittumista ja siinä ei tehdä mitään liikkuvia harjoitteita vaan erilaisia vähän venyttelyn kaltaisia asentoja joissa ollaan 2-5minuuttia. En tosiaan ole mikään jooga ihminen, en osaa tyhjentää mieltäni ja keskittyä vain hengittelemään ja fiilistelemään, mutta tätä oli taas ihan hyvä harjoitella. Voisin ainakin yritää tehdä noita harjoitteita kotona tai turnausmatkallakin.
Huomenna olen menossa sitten viikon kohokohtaani, Jukka Harjun stressin hallinnan ja rentoutuksen tehokurssille. Sielläkin päästään tekemään joitain harjoitteita joten nyt mun kärsivällisyyttä koetellaan. Mutta on ihan hyvä joutua välillä omille epämukavuusalueille, se avartaa ja opettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti