Mikä ihmeen maalipallo?

Taitaapi olla, että monelle vammaisurheiluun vihkimättömälle nousee tästä blogista ensimmäiseksi kysymys, mikä ihmeen laji tuo maalipallo on. Aiheellinen kysymys joten yritän pintapuolisesti lajia valottaa sääntöviidakkoon eksymättä.

Maalipallo kehitettiin sotien jälkeen näkövammaisille sopivaksi pallopeliksi. Kansainvälisellä tasolla sitä voi pelata vain näkövammaiset eli tuttavallisemmin sanoen näkkärit, mutta kansallisella tasolla ja harrastelemassa voi näkevätkin pelailla. Peliä pelataan lentopallokentän kokoisella alueella, maali on koko lyhyen sivun pituinen eli 9metriä. Kentällä on kerralla kaksi joukkuetta ja joukkueessa kolme pelaajaa. Pelaajien tehtävä on puolustaa omaa maaliaan eli käytännössä heittäytyä pallon eteen torjunta-asentoon ja pysäyttää näin pallo. Sitten on yritettävä tehdä maali toiselle puolelle heittämällä palloa alakautta. Pallo painaa reilun kilon ja on semmoinen about koriksen kokoinen ja vähän näköinenkin. Jotta homma ei olisi ihan näin helppoa, on pelaajilla lasit silmillä niin, ettei kukaan näe mitään. Pallossa on kulkusia joiden somasta helinästä sitten pelaajat kuulevat, mihin pallo on milloinkin matkalla.

Peli vaatii siis kovaa fysiikkaa, räjähtävää nopeutta, heittovoimaa, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta  sekä varmasti paljon kaikenlaista sellaista, mistä minulla ei ole aavistustakaan :; Maahan on mentävä vauhdilla torjunta-asentoon kun pallo tulee naisten peleissä 30-50km/h nopeudella. Torjunta-asennon on oltava säpäkkä ja jämäkkä niin ettei pallo pompahda yli tai liru vaikkapa sormista maaliin. Maihin ei parane kovin pitkäksi aikaa jäädä fiilistelemään kiinniotettua palloa, koska se on ehdittävä heittää 10 sekunnin aikana takaisin vastapuolelle. Heitossa on saatava kohdilleen niin tekniikka kuin voimakin. Heiton on oltava mahdollisimman kova, teknisesti oikea niin ettei pallo lennä liian korkealle ja suunnan oikea niin että heitot uppoavat juuri sinne missä vastustajan heikko kohta on.

Edellä kuvatun jälkeen ei liene yllättävää, että pelaajilla on varsinp aljon suojia päällä tässä lajissa. Päältä löytyy ainakin itseltä yleensä polvisuojat, säärisuojat, lonkka pehmusteilla varustetut pelihousut, rintapanssari (miekkailusta tuttu), kyynärsuojat ja hanskat. Kylmä ei siis yleensä pääse ainakaan pelatessa yllättämään. Mikähän olisi vielä olennaista mainita? No valmentajat, vaihtomiehet tai yleisö saa puhua hyvin rajoitetusti matsin aikana. Puhe häiritsee pelaamista kun pitää keskittyä pallon ääniin ja toisaalta neuvojen antaminen helpottaisi torjuvia pelaajia jo liikaakin ehkä. 

Netistä koetin tähän etsiskellä jotain säväyttävää videopätkää maajoukkueemme koitoksista, mutta tuntuu että siellä on vain ne pelit joissa olemme saaneet pataan oikein kunnolla tai jotka eivät muutoin kovin hyvää kuvaa lajista anna. No tässä nyt linkki yhteen videoon: http://www.youtube.com/watch?v=dpD2SDD0VKM Matsi on tämän vuoden Pajulahtigamesista, vastustajana Israel. Selostusta ei ikävä kyllä ole, se helpottaisi varmsti seuraamista, mutta katsokaa ja kyselkää jos tarvetta... Pelaan numerolla 1.

Maalipallosta löytää lisätietoja esimerkiksi www.maalipallo.net sivuilta. Siellä tieto on valitettavan vanhaa, mutta parempaakaan ei oikein ole tarjolla.