Niinhän siinä sitten taas kävi...

Mietin monta päivää, milloin uskallan kirjoittaa tänne kuulumiseni, jottei tekstistä tule taas niin pateettista valitusta kuin monet aiemmat tekstini Mutta kait tännekin nyt on tilanne päivitettävä... Ehkä blogini otsikko pitäisi vaihtaa Äiti valittaa kaikesta. Mutta pyrin olemaan nyt positiivisempi kuin edeltävissä epätpivoviesteissäni. Fiilis on paska mutta ajattelun on oltava positiivisempaa jotta pääsen tästä suosta joskus ylös.

Niin eli olen taas flunssassa. Sairastettu on nyt tarkalleen ottaen 10 päivää ja fiilikset ovat tottakai olleet taas ratkiriemukkaat. Olen ottanut todella varovaisesti, linnoittauduin koko viikoksi Juuson kanssa kotiin ja koirankin lenkitykset ulkoistin miehelle (rassukka). Kun luulin jo pahimmaan menneen ohi, lähdin torstaina käymään Leppävaarassa kirjastossa ja yhdellä ravintoluennolla josta kerron myöhemmin enemmän. No seuraavana yönä nousikin sitten kuume ja siinäpä sitä oltiin taas. Kurkkukipu ei ota lähteäkseen joten arvelen että huomenna on mentävä terveyskeskukseen pyytämään antibioottikuuria.

Ja niinhän siinä sitten myös kävi, että jouduin perumaan turnaukseenkin menon. Eilen olisi pitänyt pelailla mutta eihän kuumeisena ollut mitään järkeä lähteä. Vitutus on lievä ilmaisu viikon tunnelmasta, mutta en nyt parempaa jaksa tähän keksiä enkä toisaalta halua tässä liikaa alkaa tilittää. Taidan olla luovuttamassa muutoinkin monen asian suhteen kun nämä taudit vain jylläävät...

En ole luovattavaa tyyppiä mutten tiedä kuinka kauan kestän näitä jatkuvia takapakkeja treenaamisessani. Kahden kuukauden sisällä on nyt ollut kolme flunssaa. Jokainen voi itse tykönään pohtia, kuinka tehokasta ja kehittävää treenaaminen voi tämän kaiken keskellä olla. Olisi ehkä kaikille parempi jos luopuisin Lontoo paikan tavoittelusta ja keskittyisin maalipallon harrastamiseen. En tiedä mitä suurta annettavaa maajoukkueelle juuri mulla olisi. Ehkä nämä flunssatkin olisi helpompi kestää kun ei tarttisi stressata tyhjästä harjoituspäiväkirjasta ja kehityksen etenemisestä. Ja ainakin kiukuttelisin lähipiirilleni vähemmän kun paineita ei olisi. Tästä olen täällä puhunut ennenkin, mutta uskokaa että nyt olen entistä enemmän tosissani.

*****
Yritetään nyt olla positiivisia ja kirjoittaa jostain muustakin välillä. Ennen sairastumista heitoissa tapahtui jotain oikeaan suuntaan. Nyt heitto tuntuu taas omasta mielestä edes jotenkin siedettävältä ja se lämmittää mieltä. Kuukauden verranhan tässä tarvottiin toivottomuuden suossa kun inhosin jokaista heittoa jonka heitin.

****
Juusosta pitää mainita sen verran, että hänen mielikuvituksensa on kyllä myös kehittynyt harppauksia viime aikoina ja hyvä niin. Kun ollaan jouduttu jumittamaan vain kotosalla on poika keksinyt jos vaikka minkälaisia leikkejä yksin tai yhdessä äidin /koiramme Nennan kanssa. Hän voi esimerkiksi leikkiä ravintolaa mielikuvitusruoilla, astioila ja hellalla. Eli ilman mitään varsinaisia esineitä. Mulla oli naurussa pitelemistä kun Juuso yhtenä päivänä lähti Nennan ja Hessun (joku mielikuvitushenkilö) kanssa aarretta etsimään. Nennalle laitettiin remmi kaulaan ja poika talutti itsensä kokoista (ja kolme kertaa painavampaa) koiraa ympäri asuntoa aarrejahdissa.

****
Torstaina kävin tosiaan Jukka Harjun ravintoluennolla. Koin yhtäaikaa valaistumisen ja ahdistuksen kun ymmärssin kuinka metsässä omissa syömisissäni olen. Harju valmentaa urheilijoita ja pitää luentoja ravinnosta (tekee varmaan muutakin mutta flunssainen mieleni ei ihan parhaimmillaan ollut luennolla). Hän korostaa laadukkaan ravinnon merkitystä urheilussa ja arjessa. Tärkeää on kehon tasapaino eri osa-alueilla kuten insuliinituotannossa, nesteen määrässä ja suolistossa. Olisi syötävä laadukkaita (eli luomu) käsittelemättömiä ruokia kasvispainotteisesti. Vältettävä ennenkaikkea valkoista sokeria ja vehnää (ja muita puhdistettuja hilareita), pitkälle jalostettuja ruokia ja transrasvoja. Harju on tosiaan valmentanut monia urheilijoita ja mm. maratonareita valtavirrasta poikkeavin menetelmin. Hän antoi hyviä neuvoja luonnollisten palautus- ja suoritusta parantavien juomien tekoon joilla voi korvata teolliset urheilujauheet ja -juomat. Keskeistä on myös palauttava liikunta ja oikealle syketasolla pysyminen, intervallityyppinen urheilu.

Olen ihan pyörryksissä tästä kaikesta uudesta (ja toisaalta vanhasta jota en vain ole ollut valmis vastaanottamaan) tiedosta. Nyt lähtee ruokatottumukset remonttiin tai ainakin pohdinnan alle. Olen huono tekemään mitään suuria muutoksia ja niin kovin tottunut ja addiktoitunut sokeriin, pastaan ja lihaan. Nyt haluan opetella parempia ruokailutottumuksia, täydelliseen muutokseen en taida pystyä, mutta jos jotain edes saisin tuosta kaikesta itselleni arkeen sopimaan. Aion ensimmäisenä alkaa juoda Harjun suosittelemaa merisuolalla maustettua vettä (puhdistaa elimistöä, vähentää makean himoa, pitää nestetasapainon kunnossa jne) ja lisään rutkasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Katsotaan miten pitkälle pääsen. Niin ja vastustuskykykin on pitkälti riippuvainen ravinnosta jota nautimme. Harju lähetti minulle pari artikkelia aiheesta miten välttää flunssa ja voin kirjoittaa siitä vaikka oman postauksen tänne blogiin jahka ehdin paperit lukea ja omaksua.

Tätä blogia kirjoitin Stellan tahtiin. Se on yksi suosikkibändeistäni ja ikävä kyllä Spotifystä en voi enää kuunnella niitä parhaimpia biisejä koska olen ilmaiset soittokerrat ylittänyt. Mutta aivan ihana bändi Maailman parhaasta kaupungista, Joensuusta!