Viikonloppuna oltiin vähän lomailemassa Rantasipi Aulangolla. Päätin, etten ota treenikamoja ollenkaan mukaan kun oltiin siellä vain yksi vuorokausi mutta kaduin tätä päätöstä koko päivän. Treeni on niin helppo tehdä kun sali löytyy samasta rakennuksesta eli kun ei matkoihin tartte varata aikaa. Päätin myös etten "nipota" syömisistäni reissun aikana ja niinhän siinä kävi, että makean osalta meni taas ihan överiksi. Ruoan kanssa napsin noutopöydästä paljon vihreää ja vähän hilareita, mutta jälkiruoalla ei kohtuus pysynyt ollenkaan mukana vaan ahmin aivan haltioissani herkkuja napaani niin paljon kuin vain sain ängettyä. Onneksi eilen tuli jo pahaolokin syömisistä joten ehkä ensi kerralla kun teen poikkeuksen ruokavaliooni osaan jo käyttäytyä paremmin... On vain niin kurjaa huomata kuinka vanha vitsaus eli sokerinhimo pääsee iskemään heti kun on päässyt herkkuja syömään. Pari seuraavaa päivää menee taas tässä kärvistellessä ennen kuin kroppa luovuttaa ja unohtaa.
Jos jätetään viikonlopun ruokailut huomiotta niin olen mielestäni syönyt tosi maltillisia määriä (etenkin iltaisin) ja onnistunut pitämään ateriat terveellisinä ja hilarit vähissä. Macaa laitan nykyään vajaan teelusikallisen palautusjuoman sekaan ja siellä sen pystyy jotenkin sietämään. Inhoan sinä hajua mutta sisulla vedän vaikka väkipakolla tuon paketin minkä olen itselleni ostanut. Vettä pitäisi yhä juoda enemmän mutta sen sentään tiedostan jo.
Ilmat on kyllä karseat ja Juuson kanssa liikkumiseen en ole keksinyt tuskatonta vaihtoehtoa. Koko talvi kuljettiin pulkalla joka paikkaan ja se oli niin vaivatonta ja mukavaa että olin jo unohtanut kuinka paljon tuo poika oikeastaan painaakaan. Nyt pulkalla ei enää pääse jokapaikkaan joten se on pitänyt hylätä. Tiet on vain niin täynnä pehmeää ja painavaa loskaa, ettei rattaiden työntämisestäkään meinaa mitään tulla. Liinassa taas en oikein välittäisi näin liukkailla keleillä Juusoa kantaa kun pelkään että kaadun ja Juuso jää alle. En myöskään nauti liinan sitomisesta kaikkien talvivaatteiden päälle.Kuntosalilta on myös tosi raskas lähteä voimatreenin jälkeen kantamaan tuota taaperoa. Jos on tehnyt ylävartalotrenin sen vielä kestää, mutta alavartalotreenin jälkeen pojan kantaminen on masentavan raskasta. Ärsyttävintä on vielä se, että meidän rattaat on hajalla ja etupyöristä irtoaa vuorotellen jompikumpi noin 10metrin välein loskassa. Poika on jo niin iso etten millään raaskisi uusiakaan rattaita ostaa joten tällä mennään.
Tällä viikolla alkoi sitten perusvoima 1 jakso kuntosalilla. Toistoja on aikalailla sama määrä mitä olen edellisessä jaksossakin tehnyt mutta sarjat vähän vaihtuu ja liikkeitäkin tuli pari uutta. Lisää painoa pitäisi tankoon saada laitettua nyt. Tässä jaksossa pyritään kehittämään lihasten yleistä voimatasoa ja harjoitettavuutta. Itselle haastavinta taitaa tässä ohjelmassa olla pitempien taukojen pitäminen. 2-3minuuttia pitäisi välissä aina antaa lihasten levätä mutta itse aina tuppaan kiirehtimään liikaa. Yleensä valmistelen tauolla seuraavan liikkeen suorituspaikkaa, laittelen painoja ja häslään jotain ja tulee olemaan haastavaa malttaa levätä kolmekin minuuttia.
Mun kuntosalilla lattiaremontti on tehty mutta eivätpä ne tietenkään niitä laitteita samoille paikoilla laittaneet. Harhailu ottaa pahasti päähän varsinkin kun laitteet on nyt jotenkin tiiviimmin yhdessä ja lattian väritys on sen verran epätasainen, että sekin vaikeuttaa laitteiden ulokkeiden hahmottamista. Olen välistä kuin ansaan jäänyt riistaeläin kun haparoin tietäni pois laitteiden seasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti