Törmäilyä salilla

Huh huijaa... nyt en voi ainakaan väittää että on ollut tylsää kotoilua tämä elämä. Ei olla kotona paljoa ehditty tällä viikolla laiskotella. Mies on ollut kuumeisena kotosalla ja sen ansiosta olen päässyt Juuson päiväunien aikaan salille. Näin meille on jäänyt enemmän aikaa käydä aamu- ja iltapäivisin kaikenlaisissa muissa riennoissa ja niin ollaan sitten tehtykin. Tänään oltiin mm. luistelemassa, eilen taaperotansseissa, askartelukerhossa ja vaikkasta missä... Mukavaa on ollut mutta täytyy myöntää että kroppa on yllättävän tiukoilla. Epäilen kankeuden ja lötkön (laiskan) olon johtuvan lähinnä voimakaudesta salilla ja siitä ettei fysiikka ole vielä ihan toipunut täysin pitkästä flunssasta. Enkä tiedä onko ravitsemuspuoli vieläkään ihan balanssissa.

Salillani tehdään remonttia ja olen sen myötä taas jälleen kerran törmännyt oman näköni asettamiin rajoihin (kirjaimellisesti). Kuntosali ylipäätään on erittäin vaikea hahmotettava huonolla näöllä. Kaikista laitteista näkyy ikään kuin läpi ja kaikki ovat yleensä saman värisiäkin. On mahdoton sanoa, mistä joku laite loppuu ja toinen alkaa. Kaikki on mun silmissä vain yhtä sellaista valkoisen mustaa sekasotkua. Ja kun seinätkin on valkoiset, ei välttämättä edes kaikkia laitteita seinistä erota. Pari ensimmäistä viikkoa uudella kuntosalilla aina kulkee vähän eksyneen oloisena ja tekee lähinnä niitä liikkeitä, mihin laitteisiin sattuu törmäämään ja  joista on keksinyt mitä niillä tehdään. Kun saliin tottuu, oppii näköaistin kautta nähtyä kaaosta hallitsemaan, eli jättää huomiotta muut laitteet ja kulkee tuttuja reittejä aina samoille laitteille. En edes osaisi sanoa mitä kaikkia laitteita meidän salilla on, hahmotan vain pienen osan koko paikasta ja pysyttelen tutuilla reiteillä.

Nyt salillamme tosiaan vaihdetaan lattiamateriaalia ja kaikki laitteet on siirrelty hyvin sattumanvaraisesti ja ahtaasti sinne tänne töiden alta pois. Lisäksi laitteiden sijainti tuntuu vaihtelevan päivittäin töiden etenemisen mukaan. Onneksi ohjelmassani kä Yllättävän vaikeaa on ollut löytää ihytetään varsin harvaa laitetta, lähinnä pärjään irtopainoilla ja tangolla. Jumppamatolle sopivaa paikkaa en ole löytänyt joten vatsat ja selät ovat jääneet tekemättä kun en penkkejäkään niihin löytänyt. Eilen esimerkiksi harhailin aikani (varmasti hyvin fiksun näköisesti laitteisiin törmäillen ja niitä käsin hapuillen) ympäriinsä oikeaa jalkaprässiä etsiesäni. Kun viimein sen onnistuin hahmottamaan, nousikin suurimmaksi ongelmaksi levypainojen (sitten kun olin ne löytänyt) rahtaaminen laitteeseen. Pikkuisen alkoi hirvittää kun kompuroin laitteiden jalkoihin 20kg paino käsissäni ja pikaisen riskianalyysin jälkeen päätin etten todellakaan vie painoja enää takaisin paikoilleen.

Rempan vuoksi pelkään koko ajan aiheuttavani joko itselleni, kanssa urheilijoilleni tai itse remontille vahinkoa treenatessani. Laitteita on jouduttu sijoittelemaan niin tiiviisti, että niiden välissä on vaikea kävellä. Ette varmaan ole tulleet ajatelleeksikaan kuinka monen muotoisia kuntosalilaitteet oikeastaan ovatkaan, mutta minä olen kyllä joutunut asiaa murehtimaan. Koskaan ei tiedä milloin joku ihme vipstaaki osuu otsaan, vatsaan tai kamppaa maahan.Lisäksi pelkäsin, että kävellä lantustankin vahingossa johonkin liimaliisteriin ja ikuistan itseni siihen lattiaan.

No onneksi tämä harhailu ja epätoivo on vain väliaikaista. Kunhan vain pirulaiset menevät ja laittavat ne laitteensa täsmälleen samoille paikoille kuin aina ennenkin. Normaalistihan en taritse liikkuumiseeni edes valkoista keppiä, liikun hyvin sujuvasti ulkona eikä musta mnoikaan huomaa että olen näkövammainen. Tuo kuntosali laitteineen on vain sellainen ympäristö, ettei siellä mikään hahmotu normaalisti.

***
Lauantaina meidän maalipallojoukkue järjestää pakollisen maalipalloturnauksen Espoossa. Tehtävää on paljon ja stressiä vähän pukkaa, mutta täytyy vain jaksaa.... Moni kaverini / sukulaiseni on tulossa vapaaehtoiseksi toimitsijaksi turnaukseen ja vähän jännitän heidänkinp puolestaan, miten jaksavat pitkän päivän ruokapalkalla heilua. Organisoinnin ja järkkäilyn lomassa olisi sitten vielä itsekin hankkiuduttava oikeaan aikaan kentälle pelaamaan.